PERSILJA (Petroselinum crispum)
Maustepersilja
Kuuluu persiljat (Petroselinum) sukuun ja sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon. Persilja on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persilja ei kuulu Suomen alkuperäiskasvistoon mutta sitä kasvatetaan mauste- ja vihanneskasvina. Persilja on sileälehtinen ja siinä on tunnusomainen tuoksu. Sen lehdet ovat kaksi kertaa liuskaisia, varret voivat kasvaa jopa 80 cm korkeiksi, kukat ovat pieniä ja terälehtien väri vaihtelee valkoisesta kellanvihreään. Persiljassa on runsaasti A- ja C-vitamiinia sekä kivennäisaineita. Antiikin Kreikan olympialaisten voittajan kutreille laitettiin persiljaseppele.
Käyttö ravintona:
Persilja antaa murean ja aromaattisen lisän liha-, kala ja linturuokiin. Sitä käytetään yleisesti myös kastikkeisiin ja keittoihin. Soveltuu hyvin myös kasvis- ja pastaruokiin. Persiljan lehdet ja varret voidaan käyttää sekä tuoreina että kuivattuina.
Persiljan lehtiä voidaan käyttää luonnollisena raikastimena esim jääkaapissa tai jäteastiassa.
Käyttö rohtona:
Persiljatee toimii diureettina, edistää ruoansulatusta sekä parantaa ruokahalua. Persilja sisältää runsaasti antioksidantteja ja C-vitamiinia (kuten korianterikin) joten se edistää elimistön puhdistumista ja näin ehkäisee ikääntymistä. Persiljaa on käytetty myös virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin, sillä on näitä edistävä vaikutus. Persiljaa voi pureskella kun halutaan raikastaa hengitystä.
Raskaus- ja imetysaikana persiljan rohdoskäyttöä tulee välttää.
Mieli: Elämän veri. Persilja on tunnettu veren vahvistaja ja raudan lähde.