Kuvaus
Esivaihdevuosien alkaessa hermostomme voi olla herkempi reagoimaan erilaisiin rasituksiin hormonimuutoksista johtuen. On hyvä tiedostaa, että vaihdevuosien aikana tapahtuu yhtä suuria hormonimuutoksia sukupuolihormonien tuotannon vähetessä kuin mitä murrosiässä sukupuolihormonien tuotannon lisääntyessä. Kehomme käy siis läpi melkoista myllerrystä.
Naisilla estrogeenituotannon laskeminen voi aiheuttaa autonomisen hermoston oireita jo vuosia ennen kuukautisten poisjäämistä. Esivaihdevuosien sanotaan alkavan noin 10 vuotta ennen varsinaisia vaihdevuosia.
Oireiluja voi olla mm;
- Kuukautisten epäsäännöllisyyttä
- Kuumia aaltoja ja ihon punoitusta
- Voimakkaampaa hikoilua
- Erilaisia ihohaasteita (esim. rosacea voi puhjeta)
- Unihäiriöitä
- Herkempää stressitasojen nousua
Mikä vagushermo?
Vagushermolla eli kiertäjähermolla on suuri merkitys koko kehomme toiminnassa. Vagushermo on yhteys aivojen, sisäelinten ja suoliston välillä ja se vaikuttaa muun muassa sydämen lyöntitiheyteen, ruoansulatukseen, immuunipuolustukseen, hormonitoimintaan sekä hengityksen rytmiin. Vagushermo on avaintekijä myös silloin, kun yritetään rauhoittaa ylivirittynyttä hermostoa tai aktivoida alivirittynyttä hermostoa, sillä se on osana molempia – sympaattista (tahdosta riippumatonta) ja parasympaattista hermostoa.
Vagushermoharjoitusten tarkoitus on nimenomaan saada tasapainotettua hermostoa ja palautettua hermoston normaali vireystila niin, että se ei ole ylivirittynyt tai myöskään alivirittynyt. Vagushermotreeni sopii kenelle tahansa iästä ja kuntotasosta riippumatta. Harjoituksissa yhdistetään liikkuvuusharjoitteita, joogamaisia liikeitä ja hengitysharjoituksia. Myös mikä tahansa jooga tekee erittäin hyvää vagushermolle ja toimii vagushermotreeninä. Tämä hieman eri osa-alueita yhdistelevä vagushermotreeni kuitenkin syntyi ruuhkavuosia elävän ja esivaihdevuosia läpikäyvän istumatyöntekijän tarpeista. Päivärytmiin oli helpompi sovittaa joogan sijaan lyhyempi treeni, jossa hieman yksinkertaisempia ja “aktiivisempia” liikkeitä mukana.